Hometalon edellytykset toteutuivat Ainoakodissa
Rakentamismääräyskokoelman märkätilaohjeistusta ei noudateta
Ongelma
Pesutila, sauna ja kodinhoitohuone ovat märkätiloja, joiden lattian ja Gyproc-levyn saumarakoon on asennettava kosteuden kestävä tiivistysmassa ennen vesieristeen asentamista. Den Finland oli jättänyt kosteuden kestävän tiivistysmassan pois kaikista märkätiloista ja asentanut saunan laatoitettavan Gyproc-levykaistan virheellisesti betonilattiaan kiinni. Rako pitäisi olla 10 mm.
Den Finland Oy:n työpäällikkö ilmoitti puhelimitse, ettei kodinhoitohuone ole märkätila ja he eivät lisää kosteiden tilojen detaljisuunnitelmassa kodinhoitohuoneeseen merkittyä kosteuden kestävää kittiä betonilattian ja Gyproc levyn saumaan. Pienen sanailun jälkeen työpäällikkö ilmoitti, että he suostuvat sittenkin korjaamaan puutteet. Kiitokset työpäällikölle. Ehkä on kuitenkin syytä kerrata mikä on märkätila.
Märkätilan määritelmä
Rakennusmääräyskokoelman mukaan märkätilalla (ennen kostea tila) tarkoitetaan huonetilaa, jonka lattiapinta joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai tiivistyä vettä.
Määrittelyn mukaan olennainen asia on tilan käyttötarkoitus. Perinteisesti on ajateltu, että märkätiloja olisivat vain pesutilat ja sauna. Näin ei kuitenkaan ole ollut vuodesta 1999 alkaen. Märkätilan käsite on laajempi, kuten edellä mainitusta määrittelystä ilmenee. Käsitettä "varsinainen märkätila" ei ole olemassakaan.
Suomen Rakentamismääräyskokoelman kosteusmääräykset (osio C2) ovat astuneet voimaan tammikuun 1. päivänä 1999. C2:n määräystekstit ovat rakentajaa velvoittavia.
Märkätiloja on useita erilaisia, joissa edellytetään eri laajuisia vedeneristyksiä. Vedeneristysvaatimukset ja niiden laajuus vaihtelee tilan käyttötarkoituksen mukaan. Märkätiloja ovat esimerkiksi.
Mitkä ovat märkätilan tunnusomaiset piirteet
Käytännössä märkätilan tunnistaa vain siitä, että tilan käyttötarkoituksen johdosta siihen kohdistuu rakennusmääräyskokoelman perusteella jonkin asteinen vedeneristysvaatimus. Helpoiten märkätilan havaitsee tilassa olevasta vesipisteestä ja lattiakaivosta. Aina kun tilassa on lattiakaivo, oli tilan käyttötarkoitus mikä tahansa on siellä oltava myös lattian vedeneristys ulottuen 10 cm seinille. Suositus on kuitenkin vedeneristyksen ulottaminen seinän puoliväliin.
Kipsilevyseinä märkätilassa
Rakentamismääräyskokoelman mukaan märkätilojen vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse valumaan tai siirtymään kapillaarivirtauksena ympäröiviin rakenteisiin ja huonetiloihin. Tämän vaatimuksen johdosta Gyproc-levyn ja betonilattian saumaan on asennettava kosteuden kestävä tiivistysmassa.
Gyproc Sain-Copain ohje
Levyjen asennuksessa noudatetaan Gyprocin puu- ja teräsrankajärjestelmän asennusohjeita. Levyt asennetaan noin 10 mm irti lattiasta. Levyn ja lattiapinnan välinen rako täytetään elastisella tiivistysmassalla ennen vedeneristystöihin ryhtymistä. Putkien läpivientiä varten tehdään levyyn 10 mm putken ulkohalkaisijaa suuremmat reiät. Putken ja levyn väli täytetään läpimenokohdissa elastisella tiivistysmassalla. Seinän ääneneristävyyttä voidaan tarvittaessa parantaa runkotilaan asennetulla mineraalivillalla.
Den Finlandin märkätilojen detaljipiirros
Yllä olevassa detaljikuvassa Den Finland on kuvannut kosteudenkestävän tiivistysmassan lattian ja Gyprocin saumaan. Vain toteutus jäi puuttumaan.
Yllä olevassa kuvassa Den Finland on levyttänyt pesutilan uudelleen ja asentanut tai paremminkin rötjännyt puuttuneen tiivistysmassan.
Mitä tarkoittaa hyvä rakennustapa
Suomen rakentamismääräykset ja niitä täydentävä ohjeistus edustavat ratkaisuja, joiden noudattamista pidetään hyvänä rakennustapana.
Johtopäätös
Den Finlandin yrityskulttuurissa ei näytä korostuvan toimintatapa, jossa on itsestään selvää, että rakennusvirheet korjataan ja rakentamisessa noudatetaan hyvää rakennustapaa, kuten materiaalivalmistajien ohjeita, omia rakennesuunnitelmia, RT-korttia, RYL- ja RIL-ohjeistuksia. Toimintamallissa näyttää korostuvan toimintatapa, jossa työntekijä saa itse valita moraaliinsa perusten noudattaako määräyksiä ja suunnitelmia. Lopputulosta ei Den Finland ainakaan meidän kokemuksen mukaan valvonut.
Suihkutilan ulkoseinän tuuletettavan välitilan sisärunko ei ole tuulettuva
Saunan lattia
Yllä olevassa kuvassa näkyy yläpohjan kosteussulku, jonka takaa paistaa päivänvalo Vilpe-tuuletusputken läpi, koska tuuletusputki oli vielä liittämättä viemäriputkeen. Sateella vettä kertyi yläpohjan höyrysulkumuoviin, jolloin osa eristepaalin eristeistä meni pilalle.
Ongelma
Pesutila, sauna ja kodinhoitohuone ovat märkätiloja, joiden lattian ja Gyproc-levyn saumarakoon on asennettava kosteuden kestävä tiivistysmassa ennen vesieristeen asentamista. Den Finland oli jättänyt kosteuden kestävän tiivistysmassan pois kaikista märkätiloista ja asentanut saunan laatoitettavan Gyproc-levykaistan virheellisesti betonilattiaan kiinni. Rako pitäisi olla 10 mm.
Den Finland Oy:n työpäällikkö ilmoitti puhelimitse, ettei kodinhoitohuone ole märkätila ja he eivät lisää kosteiden tilojen detaljisuunnitelmassa kodinhoitohuoneeseen merkittyä kosteuden kestävää kittiä betonilattian ja Gyproc levyn saumaan. Pienen sanailun jälkeen työpäällikkö ilmoitti, että he suostuvat sittenkin korjaamaan puutteet. Kiitokset työpäällikölle. Ehkä on kuitenkin syytä kerrata mikä on märkätila.
Märkätilan määritelmä
Rakennusmääräyskokoelman mukaan märkätilalla (ennen kostea tila) tarkoitetaan huonetilaa, jonka lattiapinta joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai tiivistyä vettä.
Määrittelyn mukaan olennainen asia on tilan käyttötarkoitus. Perinteisesti on ajateltu, että märkätiloja olisivat vain pesutilat ja sauna. Näin ei kuitenkaan ole ollut vuodesta 1999 alkaen. Märkätilan käsite on laajempi, kuten edellä mainitusta määrittelystä ilmenee. Käsitettä "varsinainen märkätila" ei ole olemassakaan.
Suomen Rakentamismääräyskokoelman kosteusmääräykset (osio C2) ovat astuneet voimaan tammikuun 1. päivänä 1999. C2:n määräystekstit ovat rakentajaa velvoittavia.
Märkätiloja on useita erilaisia, joissa edellytetään eri laajuisia vedeneristyksiä. Vedeneristysvaatimukset ja niiden laajuus vaihtelee tilan käyttötarkoituksen mukaan. Märkätiloja ovat esimerkiksi.
- suihku- ja pesuhuoneet
- saunat
- höyrysaunat
- kuraeteiset
- kodinhoitohuoneet
- keittiöt
Mitkä ovat märkätilan tunnusomaiset piirteet
Käytännössä märkätilan tunnistaa vain siitä, että tilan käyttötarkoituksen johdosta siihen kohdistuu rakennusmääräyskokoelman perusteella jonkin asteinen vedeneristysvaatimus. Helpoiten märkätilan havaitsee tilassa olevasta vesipisteestä ja lattiakaivosta. Aina kun tilassa on lattiakaivo, oli tilan käyttötarkoitus mikä tahansa on siellä oltava myös lattian vedeneristys ulottuen 10 cm seinille. Suositus on kuitenkin vedeneristyksen ulottaminen seinän puoliväliin.
Kipsilevyseinä märkätilassa
Rakentamismääräyskokoelman mukaan märkätilojen vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse valumaan tai siirtymään kapillaarivirtauksena ympäröiviin rakenteisiin ja huonetiloihin. Tämän vaatimuksen johdosta Gyproc-levyn ja betonilattian saumaan on asennettava kosteuden kestävä tiivistysmassa.
Gyproc Sain-Copain ohje
Levyjen asennuksessa noudatetaan Gyprocin puu- ja teräsrankajärjestelmän asennusohjeita. Levyt asennetaan noin 10 mm irti lattiasta. Levyn ja lattiapinnan välinen rako täytetään elastisella tiivistysmassalla ennen vedeneristystöihin ryhtymistä. Putkien läpivientiä varten tehdään levyyn 10 mm putken ulkohalkaisijaa suuremmat reiät. Putken ja levyn väli täytetään läpimenokohdissa elastisella tiivistysmassalla. Seinän ääneneristävyyttä voidaan tarvittaessa parantaa runkotilaan asennetulla mineraalivillalla.
Den Finlandin märkätilojen detaljipiirros
Mitä tarkoittaa hyvä rakennustapa
Suomen rakentamismääräykset ja niitä täydentävä ohjeistus edustavat ratkaisuja, joiden noudattamista pidetään hyvänä rakennustapana.
Johtopäätös
Den Finlandin yrityskulttuurissa ei näytä korostuvan toimintatapa, jossa on itsestään selvää, että rakennusvirheet korjataan ja rakentamisessa noudatetaan hyvää rakennustapaa, kuten materiaalivalmistajien ohjeita, omia rakennesuunnitelmia, RT-korttia, RYL- ja RIL-ohjeistuksia. Toimintamallissa näyttää korostuvan toimintatapa, jossa työntekijä saa itse valita moraaliinsa perusten noudattaako määräyksiä ja suunnitelmia. Lopputulosta ei Den Finland ainakaan meidän kokemuksen mukaan valvonut.
Suihkutilan ulkoseinän tuuletettavan välitilan sisärunko ei ole tuulettuva
Pesutilaan on rakennettava tuulettuva välitila, mikäli pesutila sijoittuu ulkoseinää vasten. Den Finland ei vakioratkaisuna toteuta RT-kortin 8411166 2014 mukaista kaksoisväliseinää, vaan lisäkoolauksen avulla tuuletustilan. Korvausilmalle jyrsitään rako pesutilan viereisestä lämpimästä tilasta.
Pesutilan purkamisen yhteydessä havaitsin, että rakoventtiili on täysin ummessa, eikä tuuletettavaan tilaan virtaa ilmaa teknisestä tilasta, koska teknisen tilan vastaiseen seinään jyrsitty tuuletusreikä oli villojen ja rakenteiden tukkima.
Yllä kuvassa RT-kortin mukainen kaksoisseinärakenne.
Pesutilan purkamisen yhteydessä havaitsin, että rakoventtiili on täysin ummessa, eikä tuuletettavaan tilaan virtaa ilmaa teknisestä tilasta, koska teknisen tilan vastaiseen seinään jyrsitty tuuletusreikä oli villojen ja rakenteiden tukkima.
Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta 1 luvun 7 § Rakenteiden tuuletustilat ja -välit, todetaan seuraavaa:
”Tuuletustilalla tai -välillä varustetun rakenteen tuuletustilaan tai -väliin johtavien tuuletusaukkojen tai -rakojen on sijaittava niin, että tuuletustila tai -väli on kokonaisuudessaan tuuletusilman virtausreittinä ja ettei tuuletustilaan tai -väliin jää kokonaan suljettuja, tuulettumattomia alueita.”
Den Finland Oy:n vakiorakenne ei toteuta tätä vaatimusta. Tämän virheen johdosta Den Finlandin omakotitaloista on parhaillaan kehittymässä hometaloja. Harvan lisäkoolauksen (ristikoolaus) ongelmana on, että pehmeät villat pullistuvat 2,2 cm leveään tuuletusväliin estäen ilmankierron sekä korvausilman pääsyn tuuletusväliin. Meidän tapauksessa ilma ei olisi kiertänyt tuuletusvälissä lainkaan.
Työpäällikkö tiedusteli asiaa rakennesuunnittelijalta, joka ehdotti idioottimaista ratkaisua. Lisäkoolauksen päälle olisi asennettu vielä lisäkoolaus vaakaan ja pystyvälit tukittu koolauspätkillä. Tällöin olisi varmistettu takuuvarma hometalo.
Työpäällikkö tiedusteli asiaa rakennesuunnittelijalta, joka ehdotti idioottimaista ratkaisua. Lisäkoolauksen päälle olisi asennettu vielä lisäkoolaus vaakaan ja pystyvälit tukittu koolauspätkillä. Tällöin olisi varmistettu takuuvarma hometalo.
Varsinaisen ongelman aiheutti pehmeä koolausvälit tukkiva villa. Vastaavan työnjohtajan kanssa päädyimme yksinkertaiseen ja toimivaan ratkaisuun. Päätimme lisätä vaakakoolauksia, joilla pehmeä villa pidettiin pois koolausväleistä. Lopputulos oli erinomainen.
Jouduin myös napit vastakkain rakennesuunnittelijan kanssa siitä mistä ilma kierrätetään ulos. Meillä on umpinainen levykattorakenne, joten ilma ei olisi päässyt suihkutilan alas lasketun katon välistä tuulettumaan mihinkään. Tätä toteutusta ei oltu rakennesuunnitelmissa edes dokumentoitu. Toteutus tai sen puuttuminen oli yksinomaan timpurin varassa.
Edellytin, että rakennesuunnittelija kuvaa miten ilmankierto ristikoolatussa rungossa tuli toteuttaa. Päädyimme ratkaisuun, jossa poistoilmalle tehdään tuuletusrako viereisen tilan kattoon. Tilassa oleva alipaine huolehtii, että ilma kiertää tuuletusraosta ulos.
Edellytin, että rakennesuunnittelija kuvaa miten ilmankierto ristikoolatussa rungossa tuli toteuttaa. Päädyimme ratkaisuun, jossa poistoilmalle tehdään tuuletusrako viereisen tilan kattoon. Tilassa oleva alipaine huolehtii, että ilma kiertää tuuletusraosta ulos.
Alkuperäinen koolaus, jossa villat pullistuvat koolausten välistä päälle asennettavaan levyseinään kiini. Korvausilman tuuletusrako ummessa oikeassa alakulmassa koolauksen takana.
Pystykoolauksen alla olevaan vaakakoolauksen on nyt lisätty vaakarimoja, jotka estävät villaa tukkimasta koolausvälejä. Alimmainen lisäkoolausrima ulottuu tuletusrakoon saakka varmistaen riittävän ilmankierron.
Saunan lattia
Yllä olevissa kuvissa on lattialaatoitus ja vedeneriste poistettu saunasta. Kuvista ilmenee, ettei betonilattian ja Gybroc-kaistan väliin ole jätetty 10 mm rakoa ja rakennesuunnitelmien mukainen vedenkestävä kitti on myös jäänyt asentamatta. Gybroc-kaistan ruuvaus on tehty myös niin alas, ettei 10 mm rakoa voitu levyihin tehdä. Levyt oli uusittava kokonaan. Betonilattiaan seinän viereen oli myös jätetty melkoinen kolo.
Tuuletusputki ylpohjasta katolle täysin auki
Tuuletusputken päälle päälle asentaja oli laittanut suojaksi Vilpen pahvisen pakkauslaatikon, mikä oli kastuttuaan hajonnut katolle. Huomasin tämän käydessäni talolla, jolloin satoi vettä.
Työpäällikkö lupasi korjata asian. Näin ei kuitenkaan koskaan tapahtunut, vaan jouduin pyytämään maalaria laittamaan jätesäkin tuuletusputken sadesuojaksi. Jouduin myös kuivaamaan yläpohjan ja heittämään kastuneet eristeet ulos yläpohjasta. T
Työpäällikkö lupasi korjata asian. Näin ei kuitenkaan koskaan tapahtunut, vaan jouduin pyytämään maalaria laittamaan jätesäkin tuuletusputken sadesuojaksi. Jouduin myös kuivaamaan yläpohjan ja heittämään kastuneet eristeet ulos yläpohjasta. T
Pesutilan lattiakaivon koroterenkaan tiiviste pois paikaltaan
Yllä olevassa kuvassa nuoli osoittaa tiivisteen olevan pois paikaltaan. Pesutilan purkutoimien yhteydessä havaittiin sattumalta, että myös lattiakaivon koroterenkaan tiiviste oli pois paikaltaan. Lattia jouduttiin piikkaamaan auki ja asentamaan uusi koroterengas.
Kommentit
Lähetä kommentti